Skip to content
Taloyhtiössä vastuu pelastussuunnitelman laatimisesta kuuluu hallitukselle. Sen tekeminen on pelastuslain määräämä velvollisuus. Yksityiskohdista säädetään pelastustoimesta annetussa asetuksessa.
Lain mukaan kiinteistön omistaja on vastuussa pelastussuunnitelman tekemisestä ja myös ylläpitämisestä. Taloyhtiössä tämä vastuu on hallituksella.
Pelastussuunnitelman tarkoitus on parantaa sekä asukkaiden että muiden rakennuksen käyttäjien turvallisuutta. Se antaa tietoa vaarallisten tilanteiden – esimerkiksi tulipalojen – ennaltaehkäisystä. Suunnitelma kertoo myös, miten väestönsuojeluun kiinteistössä varaudutaan.
Suunnitelmassa kerrotaan toiminnasta vaaratilanteissa sekä rakennuksen turvallisesta käytöstä. Tärkeät painopisteet ovat onnettomuuksien ehkäiseminen ennalta sekä varautuminen normaaleihin ja poikkeusoloihin.
Taloyhtiön velvollisuus on myös tiedottaa pelastussuunnitelmasta asukkaille. Sen pitää olla myös helposti saatavilla.
Pelastussuunnitelmassa on useita kohtia. Sen on syytä sisältää riskien ja vaarojen arviointi sekä toimenpiteet, joilla riskeihin reagoidaan. Kiinteistön turvallisuusjärjestelyt ovat olennainen osa suunnittelua, samoin ohjeet onnettomuuksien estämiseksi. Suunnitelman pitää kertoa myös, miten onnettomuuden ja vaaratilanteen yhteydessä toimintaan. Varautumisen ja väestönsuojelun toimenpiteet on myös kuvattava suunnitelmassa. Mahdollisen väestönsuojan käyttöönotto ja käyttö on myös kerrottava.
Suunnitelma ajan tasalla
Pelastuslaki määrää, että pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Se onnistuu hyvin, kun taloyhtiön hallituksen vuosikellossa asiasta muistutetaan. Järkevää on esitellä pelastussuunnitelma yhtiökokouksessa vuosittain.
Päivittäminen on tehtävä ainakin silloin, kun talon tilojen käyttötarkoitus muuttuu tai kiinteistöä peruskorjataan. Samoin turvallisuushenkilöstön, myös yhteystietojen, muutokset on kirjattava.
Päivittämisestä vastaavat kiinteistön vastuuhenkilöt, useimmiten siis taloyhtiön hallitus.
Työryhmä helpottaa
Turvallisuudesta vastaamiseen voi valita työryhmän, joka ottaa vastuun myös pelastussuunnitelmasta. Mukana voi olla hallituksen jäsenten lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita ja isännöitsijä.
Työryhmän tehtäviin olisi syytä kuulua paloturvallisuusriskien kartoitus. Siihen kuuluu yleisten ja teknisten tilojen sekä ulkoalueiden tarkastus. Sammutuslaitteiden toimivuus, väestönsuojan käyttöönotto, poistumisreitit ja turvaopasteet on syytä käydä läpi.
Kartoituksesta saadaan aineistoa pelastussuunnitelman päivittämiselle. Myös tarvittavat korjaukset ja huollot on syytä kirjata.
Pelkkä suunnitelma ei kuitenkaan vähennä riskejä, jos siitä ei kerrota asukkaille. Yksi tapa on käydä se läpi yhtiökokouksessa. Suunnitelman voi lisätä myös taloyhtiön sähköisiin palveluihin.
Selvitysten mukaan lähes 40 prosenttia kiinteistöistä ei huolehdi paloturvallisuuslaitteiden vuosihuolloista. Noin puolet väestönsuojista on sellaisia, joita ei voida ottaa käyttöön, koska huoltotoimet on jätetty tekemättä ehkä useiden vuosien ajalta. Päivittämisen olisikin hyvä kuulua hallituksen vuosittaiseen toimintaan.
Väestönsuojan täytyy olla otettavissa käyttöön 72 tunnissa siitä, kun väestönsuojelu on määrätty valmiustilaan. Suoja ja sen materiaalit pitää tarkastaa joka vuosi. Tiiveyskoe on tehtävä 10 vuoden välein. Sen käyttöohjeet on syytä kirjata pelastussuunnitelmaan.