Jätelaki uudistuu – kierrätys lisääntyy

Jätelaki on uudistumassa. Tavoitteena on lisätä kierrätystä. Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2021 heinäkuussa. Monen lain kohdat tulevat kuitenkin voimaan siirtymäkauden jälkeen.
Uudistuksen taustalla ovat EU:n tavoitteet. Jäsenmaiden pitäisi nostaa yhdyskuntajätteen kierrätysaste 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä, 60 prosenttiin vuonna 2030 ja 65 prosenttiin vuonna 2035. Vuonna 2018 Suomen kierrätysaste oli Tilastokeskuksen mukaan 42 prosenttia.
Vuonna 2016 Suomi kielsi biohajoavan jätteen – biojätteen, tekstiilien, puujätteen, paperin ja muovin – viemisen kaatopaikalle. Näistä poltettavaksi päätyy vielä suuri osa. Lakimuutoksella on tarkoitus saada suurempi osa jätteestä kierrätettäväksi ja uudelleen hyödynnettäväksi.
Muovi lajiteltava
Yksi lain keskeisiä muutoksia on, että vähintään viiden huoneiston asuinkiinteistöjen täytyy lajitella myös muovi. Lisäksi lajitellaan seka- ja biojäte sekä kartonki, lasi ja metalli. Yleisesti kerätään erikseen myös paperia ja pienikokoista metallijätettä. Sekajätteen nimityksiä ovat alueesta riippuen myös kuivajäte, poltettava jäte tai polttokelpoinen jäte.
Sekajäte on ongelma. Siihen päätyy kodeissa kierrätettävää biojätettä ja muovipakkauksia. Selvitysten mukaan jopa yli 75 prosenttia sekajätteestä olisi voitu lajitella kierrätykseen. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut-kuntayhtymän vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan sekajätteessä oli 40 prosenttia biojätettä ja 15 prosenttia muovipakkauksia.
Biojätteellä on suurin kierrätyspotentiaali. Jos laki etenee odotetusti, vuonna 2024 biojätteen erilliskeräys tulee pakolliseksi yli 10 000 asukkaan taajamissa. Monilla alueilla – mm. Jyväskylän ja Lappeenrannan seudulla – biojätettä on kerätty kaikilta kiinteistöiltä jo vuosia.
Pakkausjätteestä suurimman kierrätyksen mahdollisuudet ovat muovilla ja kartongilla.
Tekstiilijäte on tulossa lainsäädäntöön erilliskerättävänä jätelajina. Keräys on tarkoitus aloittaa vuonna 2023. Todennäköisesti keräyksen järjestävät kunnat.