Skip to content
Teollisuusmaista ainoastaan Suomen, Italian ja Etelä-Korean asuntojen reaalihinnat ovat laskeneet 10 vuoden aikana. Suomen lasku on ollut suurinta. Kun OECD-maissa hinnat ovat vuodesta 2015 lähtien nousseet keskimäärin 37 prosenttia, Suomessa laskua on ollut 13 prosenttia. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n selvityksessä on otettu huomioon inflaatiosta puhdistetut eli reaalihinnat.
Suomea, Italiaa ja Etelä-Koreaa yhdistää myös alhainen syntyvyys.
Vuodesta 2015 lähtien hinnat ovat nousseet eniten Islannissa, Portugalissa ja Unkarissa, jokaisessa yli 65 prosenttia. Yhdysvalloissa nousu on ollut noin 55 prosenttia.
OECD-maissa asuntojen hinnat nousivat vuodesta 2015 vuoteen 2020 tasaisesti, noin 10 prosenttia. Sen jälkeen keskimääräinen kasvu kiihtyi, kunnes vuonna 2022 keskimääräiset hinnat kääntyivät muutaman prosentin laskuun, joka kuitenkin tasaantui nopeasti.
Islannissa, Portugalissa ja Etelä-Koreassa hinnat nousivat 65 – 80 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2022. Sen jälkeen hinnat hieman laskivat, mutta ovat taas kääntyneet nousuun.
Suomen reaalihintataso säilyi hyvin tasaisena vuodesta 2015 noin vuoteen 2020. Sen jälkeen hinnat nousivat viitisen prosenttia, mutta kääntyivät laskuun nopeaan laskuun. Vuoden 2022 kesällä hinnat olivat reaalisesti samalla tasolla kuin 2015, mutta sen jälkeen hinnoista on kadonnut 15 prosenttiyksikköä.
Suomen huonoa hintakehitystä selittää muun muassa se, että Suomessa on jopa miljoona asuntoa väärässä paikassa ja niiden myynti on erityisen vaikeaa. Suomessa myös korkojen nopealla nousulla on ollut monia muita maita suurempi vaikutus hintoihin. Meillä asuntolainoista yli puolet on sidottu vaihtuviin viitekorkoihin.
Suomen sisällä alueiden tilanne on hyvin erilainen.