Taloyhtiöiden korjaamistarve on edelleen kasvussa. Isännöinnin toimialakatsauksen mukaan yli kolmasosa isännöitsijöistä on sitä mieltä, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä korjauksia on tehty liian vähän. Suurta korjaamistarvetta selittää osittain se, että Suomessa on paljon 1970- ja 1980-luvulla rakennettuja taloja, jotka alkavat olla peruskorjausiässä.
Enemmistössä taloyhtiössä on korjauksia kuitenkin tehty sopivasti, arvioivat isännöitsijät. Sitä mieltä on kyselyyn vastanneista 343 isännöitsijästä 56 prosenttia koko maassa. Liikaa korjauksia tehdään ani harvoin. Sitä mieltä on vain yksi prosentti vastanneista.
Korjauksia on tällä vuosikymmenellä hidastanut erityisesti nopeasti noussut rakennuskustannusindeksi. Varsinkin rakennustarvikkeet ja -aineet kallistuivat vuosina 2021 ja 2022. Tuolloin indeksi nousi 105:stä yli 130:een. Vuodesta 2023 lähtien indeksin nousu on tasaantunut, ja palveluiden hinta on jopa laskenut.
Maltillisesta kustannusten noususta huolimatta korjaushankkeita on ollut usein vaikea saada alkuun. Hankkeita on taloudellisten syiden takia joko peruttu kokonaan, lykätty tai toteutettu alkuperäisiä suunnitelmia pienempinä. Ongelmia on varsinkin väestöä menettävillä ja taantuvilla alueilla.
Kuluttajien luottamus heikkoa
Taloyhtiöiden korjauksia on vuodesta 2022 ja Venäjän hyökkäyksestä lähtien hidastanut myös kuluttajien poikkeuksellisen alhainen luottamus talouden näkymiin. Luottamusindeksi oli ennen sotaa noin 5,0:n tasolla, mutta tipahti muutamassa kuukaudessa – 15:een, ja allekin. Tilastokeskuksen indikaattorissa otetaan huomioon kuluttajan oma talous, oma talous 12 kuukauden kuluttua, Suomen talous 12 kuukauden kuluttua sekä kuluttajan rahankäyttö kestotavaroihin seuraavien 12 kuukauden aikana verrattuna edelliseen 12 kuukauteen. Indikaattori on hieman noussut keväästä 2022, mutta on edelleen vahvasti miinuksella kaikkialla Suomessa.
Varsinkin eläkeläisten luottamus tulevaisuuteen on matalalla. Se heijastuu taloyhtiöihinkin, sillä niiden hallitusten jäsenistä yli puolet on eläkeläisiä.
Lainaa usein vaikea saada
Monessa taloyhtiössä on sekä tarve että halu korjauksiin, mutta hidasteena ovat heikentyneet lainansaantimahdollisuudet. Kun korjaushinnat ovat nousseet, myös rahoitustarve on noussut ja lainaa tarvitaan aiempaa enemmän.
Samaan aikaan asuntojen hinnat ovat laskeneet. Lasku alkoi vuoden 2022 lopulla. Vuoden 2025 toisella neljänneksellä asuntojen hinnat olivat yli 6 prosenttia alempia kuin vuonna 2020. Reaalisesti hinnat ovat laskeneet jopa yli viidenneksen vuodesta 2020.
Lasku on merkinnyt myös kiinteistöjen vakuusarvojen laskua, ja sen seurauksena yhä useammalla taloyhtiöllä on vaikeuksia saada pankkilainaa. Ongelma koskee varsinkin taantuvia alueita, mutta joillain kasvukeskustenkin yhtiöillä on ollut vaikeuksia saada rahoitusta. Varsinkin jos korjaustarve on päässyt nousemaan korkeaksi, pankit ovat suhtautuneet lainoitukseen nihkeästi.
Taloyhtiöt ovat joutuneet tekemään pankille lisäselvityksiä tai kattamaan ainakin osan kustannuksista osakkaiden henkilökohtaisilla lainoilla. Lisäselvityksiä tehneiden taloyhtiöiden osuus on noussut 13 prosentista vuonna 2023 yli 22 prosenttiin vuonna 2025. Osakkaiden henkilökohtaisten lainojen osuus rahoituksesta on noussut kuudesta 11:een prosenttiin.
Sodan jälkeen myös korkotaso nousi nopeasti noin – 1:stä yli neljään prosenttiin. Euriborkorko on laskenut vuoden 2023 jälkeen noin 2:een prosenttiin ja sen arvioidaan edelleen laskevan hieman.
Hoitokulujen kasvu hidastuu
Taloyhtiöiden huolena on viime vuosina ollut myös hoitokulujen kasvu, joka on kuitenkin tänä vuonna hidastunut. Kuntakohtaiset erot ovat suuret, kun joissain kunnissa on esimerkiksi kaukolämmön ja veden hinnat nousseet. Vuonna 2023 kymmenessä suurimmassa kaupungissa hoitovastikkeet nousivat 8,4 prosenttia, mutta tänä vuonna nousun arvioidaan olevan 2,3 prosenttia.
Sähkön hinta on laskenut. Kun vuonna 2022 sähkö maksoi 166 euroa megawattitunnilta, vuonna 2023 hinta oli 57 ja viime vuonna 46 euroa/MWh.
Taloyhtiöiden tilanne korjausten ja investointien tekemiseen on parempi kuin moneen vuoteen. Aiempaa hillitympi korkojen ja kustannusten nousu antaa mahdollisuuksia parempaan kiinteistön ylläpitoon ja talouden hallintaan. Isännöintiliiton teettämä Isännöintialan toimialakatsaus 2025 löytyy tästä linkistä.