Skip to content
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD etenee EU:ssa. Arvioiden mukaan se tulee voimaan loppukeväästä ja sen jälkeen täsmennetään sen vaikutukset Suomen lainsäädäntöön. Lakimuutokset tulevat voimaan ehkä vuoden 2026 alussa.
Vuoden 2023 keväällä julkisessa keskustelussa viitattiin taloyhtiöiden mahdollisiin pakkoremontteihin, mutta pelko on osoittautumassa aiheettomaksi. Tuolloin taloyhtiöille oltiin ehdottomassa yksityiskohtaisia ja velvoittavia vaatimuksia. Valmistelun aikana tiukoista vaatimuksista on tingitty. Pakkoremontteja ei ole tulossa. Suomen kannalta tärkeää on, että kaukolämmön merkitys ja aurinkoenergian heikko kannattavuus otetaan suunnitelmia paremmin huomioon.
Taloyhtiöille tulevat vaatimukset täsmentyvät kansallisessa käsittelyssä.
Direktiivin vaatimukset ja Suomen kansalliset tavoitteet ovat silti tiukat energiatehokkuuden parantamiseksi. Kevään 2024 tietojen mukaan nykyisen asuinrakennuskannan energiankulutusta pitäisi vähentää vuoden 2020 tasosta 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Hieman yli puolet tavoitteesta pitäisi saavuttaa korjaamalla heikoimmissa energialuokissa olevia rakennuksia.
Suomi on direktiivin valmistelussa muistuttanut, etteivät muutokset saa tuoda kohtuuttomia kustannuksia kotitalouksille. Rakennuksia on myös pystyttävä korjaamaan kustannustehokkaasti ja oikea-aikaisesti.
Isännöintiliiton vastuullisuuspäällikkö Liina Länsiluoto luottaa siihen, että ainakin kansallisessa lainsäädännössä muutoksia ohjataan järkevästi kohti kestävää, päästötöntä ja fiksusti energiatehokasta asumista. Hänen mielestään on myönteistä, että tulevat vaatimukset eivät koske kaikkia taloyhtiöitä – energiatehokkuutta tarkastellaan kansallisella tasolla.
”Tilanteessa, jossa osa Suomesta tyhjenee ja osalla taloyhtiöistä on isoja rahoitusvaikeuksia, eivät kokokiinteistökantaa koskevat remonttivelvoitteet olisi fiksuja”, Länsiluoto toteaa Isännöintiliiton verkkopalvelussa.
EPBD-direktiivin tarkoitus on parantaa rakennusten energiatehokkuutta, kehittää uusiutuvan energian käyttöä, vähentää liikenteen päästöjä ja kohentaa EU:n energiaomavaraisuutta. Yksi tärkeistä tavoitteista on koko rakennuskannan päästöttömyys vuonna 2050. Uudisrakentamisen pitäisi olla päästötöntä jo 2020-luvulla.
Suomessa rakennusten käytönaikaisista päästöistä suuri osa saadaan hoidettua sillä, että meillä kaukolämmön osuus kerrostalojen lämmityksestä on 85 prosenttia ja sähköntuotanto on pitkälti päästötöntä.
Asuinrakennusten päästöistä 20 – 40 prosenttia syntyy rakennusvaiheessa ja 60 – 80 prosenttia käytön aikana. Purkamisen osuus hiilijalanjäljestä on 5 – 10 prosenttia. Tärkeä osa uudis- ja korjausrakentamisen päästöjen vähentämistä ovat rakennusmateriaalien kehittäminen ja kiertotalouden lisääminen.
Isännöintiliiton Liina Länsiluoto korostaa, että taloyhtiöiden on syytä ostaa päästöttömiä ja energiatehokkaita palveluja ja ratkaisuja. Vaatimus koskee niin kiinteistösähköä, lämmitystä, korjausrakentamista kuin muitakin palveluja.
Lisätietoja Isännöintiliiton verkkopalvelussa.