Helmikuun liputuspäivät

Helmikuussa liput liehuvat kahdesti: kerran virallisesti ja kerran suosituksen mukaan. Helmikuun 28. päivä on Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä. Se on virallinen liputuspäivä. Helmikuun 5. päivä juhlistetaan liputtamalla J.L. Runebergia.
Johan Ludwig Runeberg (1804 Pietarsaari – 1877 Porvoo) oli runoilija, professori, toimittaja, pappi ja opettaja. Hän tunnetaan Suomen kansallisrunoilijana. Hänen teoksensa vaikuttivat myös Ruotsin kirjallisuuteen.
Maamme-laulu on Runebergin sanoittama.
Hän oli luomassa suomalaista kulttuurikansaa yhdessä Elias Lönnrotin kanssa. Hänen sanotaan luoneen Suomelle moraalisen identiteetin Vänrikki Stoolin tarinoissa. Hänen ansiokseen luetaan myös ihannekuvan luominen Suomen kansasta ja luonnosta 1830- ja 1840-luvuilla.
Runebergin päivää alettiin juhlia jo hänen elinaikanaan, ja häntä on pidetty Suomen ensimmäisenä suurmiehenä. Hänelle on tehty useita patsaita ja muistomerkkejä sekä nimetty katuja, aukioita ja puistoja.
Päivää juhlistetaan liputuksen ohella myös runebergintortuilla.
Kalevalan päivää eli suomalaisen kulttuurin päivää vietetään 28. helmikuuta, koska Elias Lönnrot päiväsi Kalevalan ensimmäisen version tuona päivänä vuonna 1835. Painosta kirja ilmestyi saman vuoden lopulla. Lönnrot julkaisi laajennetun teoksen, ns. Uuden Kalevalan vuonna 1849.
Helsingin yliopiston Savokarjalainen osakunta otti Kalevalan päivän vuosipäiväkseen jo 1860-luvulla. Päivä vakiintui liputuspäiväksi 1920-luvulla, ja se vahvistettiin asetuksella 1978.