Ahtaimmat asumisolot ovat kaupunkien keskustoissa. Suomessa asuminen on kuitenkin muuttumassa väljemmäksi. Syitä on useita: kun yksinasuvien määrä lisääntyy, perhekoot pienenevät ja syntyvyys laskee, yhtä ihmistä kohti lasketut asumisen neliöt kasvavat.
Asumisväljyyttä selvittää Tilastokeskus. Tilastojen mukaan Suomessa on 2 845 000 asuntokuntaa ja niistä 210 000 asuu ahtaasti. Asuntoväestöön kuuluu 5 480 000 ihmistä ja heistä ahtaasti asuvia on noin 865 000.
Suurin osa suomalaisista asuu yhden tai hengen ihmisen asuntokunnissa. Enemmän kuin kaksi ihmistä on vain joka viidennessä asuntokunnossa.
Yksin tai kaksin asuvien määrän uskotaan edelleen kasvavan. Siihen vaikuttavat niin kaupungistuminen, perheen perustamisen lykkääntyminen yhä myöhemmäksi sekä yksilöllisyyden merkityksen kasvu. Nämä globaalit megatrendit pienentävät kotitalouksien kokoa.
Koko Suomessa yhtä ihmistä kohti on pinta-alaa keskimäärin 41,7 asuinneliötä.
Henkilöä kohti lasketut asuinneliöt ovat pienimmät Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Uudellamaalla neliöitä on 38 ja Pirkanmaalla 41. Esimerkiksi Helsingissä asuinneliöitä on 24,5, Espoossa 36,2 ja Porvoossa 43,0. Tampereella on 37,0 asuinneliötä yhtä ihmistä kohti.
Väljintä asuminen on Satakunnassa ja Etelä-Savossa, keskimäärin 47 neliötä. Myös ymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla asutaan lähes yhtä väljästi: keskimäärin 46 neliössä.
Asuntojen hinnoissakin on suuria eroja: pienten neliöiden Uudellamaalla vanhat kerrostaloasunnot maksavat keskimäärin 4 000 euroa neliöltä. Väljän asumisen Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa hinnat ovat keskimäärin alle 1 200 euroa.
Tilastokeskuksen asumisväljyyden tilastoja löytyy tästä.