Toukokuun liputuspäivät

Toukokuussa on kaksi virallista liputuspäivää: Vappu 1.5. ja äitienpäivä toukokuun toisena sunnuntaina. Lisäksi liputetaan neljänä muuna päivänä: 9.5. on Eurooppa-päivä, 12.5. J.V. Snellmanin päivä ja 20.5. kaatuneiden muistopäivä.
Toukokuun 1. päivä eli vappu on suomalaisen työn päivä. Vappua juhlitaan yleisesti länsimaissa. Se on useissa maissa yleinen vapaapäivä, myös Suomessa. Vappu on myös kansainvälinen työväen juhlapäivä. Suomessa päivä on lisäksi ylioppilaiden juhlapäivä.
Vappu on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 1979 lähtien.
Toukokuun alun juhlalla on pitkät juuret Euroopassa. Se oli kesän alkamisen juhla mm. germaaneilla ja kelteillä. Juhlamenoihin on kuulunut kokko ja vappusalko. Myös Suomessa on poltettu kokkoja eli helavalkeita. Juhlissa ajettiin pois pahoja henkiä, juotiin simaa ja tanssittiin.
Suomessa vappu on alkoholin myynnissä vuoden kolmanneksi vilkkain juhlapyhä, joulun ja juhannuksen jälkeen.
Nimi Vappu tulee 700-luvulla Baijerissa eläneestä abbedissa Valburgista. Toukokuun 1. päivä on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päivä.
Työväen juhla vappu on ollut vuodesta 1890 lähtien. Tuolloin vietettiin ensimmäistä kertaa muistopäivää Yhdysvaltojen Haymarketin mielenosoituksissa kuolleiden työläisten muistoksi.
Äitienpäivä on Suomessa toukokuun toisena sunnuntaina – muualla päivän viettäminen vaihtelee. Äitienpäivän vieton juuret ovat Yhdysvalloissa. Vuonna 1908 vietettiin ensimmäistä ”virallista” äitienpäiväjuhlaa Philadelphiassa. Vuonna 1914 äitienpäivä julistettiin Yhdysvalloissa kansalliseksi juhlapäiväksi.
Suomessa äitienpäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1918, tosin vain Alavieskassa. Seuraava vuonna tapa levisi useille paikkakunnille. Vuodesta 1927 lähtien ajankohdaksi valikoitui toukokuun toinen sunnuntai. Virallinen liputuspäivä äitienpäivä on ollut vuodesta 1947 lähtien.
Eurooppa-päivää juhlistetaan 9.5. Kyseisenä päivänä vuonna 1950 Robert Schuman teki ehdotuksen yhtenäisestä Euroopasta. Schumanin julistusta pidetään Euroopan unionin ensimmäisenä askeleena.
Nykyisin 9. toukokuuta on EU:n symboli. Päivä on tarkoitettu EU:n kansoja ja kansalaisia yhdistävien juhlallisuuksien päiväksi.
J.V. Snellman syntyi 12. toukokuuta vuonna 1806 Tukholmassa. Hän oli suomalainen valtiomies, filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Snellman on tärkeimpiä kansallistunteen herättäjiä. Hän vaikutti tärkeällä tavalla suomen kielen aseman kehittämiseen sekä markan käyttöönottoon.
Kaatuneiden muistopäivää vietetään toukokuun kolmantena sunnuntaina. Juhlapäivällä muistetaan kaikissa Suomen aluetta tai suomalaisia koskettaneissa sodissa ja rauhanturvaamistehtävissä kuolleiden muistoa. Päivää on vietetty vuodesta 1940 lähtien. Tuolloin sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim antoi päiväkäskyn, jonka mukaan päivää vietetään ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. Vakiintunut liputuspäivä se on ollut vuodesta 1977 lähtien.