Skip to content
Omistusasumisen suosio vähenee, kun suomalaiset asuvat yhä enemmän vuokra-asunnoissa. Miljoonan vuokra-asunnon raja ylitettiin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna. Omassa asunnossa asuu silti selkeästi suurin osa suomalaisista.
Vuoden 2023 lopulla vuokralla asui 1,02 miljoonaa asuntokuntaa. Se tarkoittaa 1,58 miljoonaa ihmistä. Omistusasunnoissa asui 3,75 miljoonaa ihmistä. Vuokra-asuntoja on asunnoista 36 ja omistusasuntoja 61 prosenttia. Loppujen asuntojen hallintaperuste on joku muu, esimerkiksi asumisoikeus. Vuodesta 2010 lähtien vuokra-asuntojen osuus on kasvanut 6 prosenttiyksiköllä.
Asuntokunnalla tarkoitetaan kaikissa samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvia ihmisiä.
Omistusasumisen suosiota selittää se, että se on perinteisesti ollut edullisin vaihtoehto. Asia on muuttumassa ainakin pääkaupunkiseudulla, kun korot ovat nousseet ja asumisen hinta muutenkin noussut. Asuntojen hintojen nousikin on hiipunut eikä omaisuuden arvon nousu ole enää ollut merkittävää.
Asumismuoto vaihtelee iän mukaan suuresti. Alle 30-vuotiasta vuokralla asuu yli 80 prosenttia.
Suuria eroja on myös alueittain. Vuokra-asuntojen määrä on suuri erityisesti suurissa kaupungeissa. Turussa 52,7 ja Tampereella 52,2 asunnoista on vuokrakoteja. Helsingissä osuus on 50,5 prosenttia. Siellä vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti omassa omistuksessa olevien kotien määrän vuonna 2013.
Maaseudun pienissä kunnissa osuus on yleisesti alle 20 prosenttia. Kuudessa kunnassa luku on alle 10 prosenttia.
Vuokralla edullisempaa?
Asumisen hinta pääkaupunkiseudulla on muuttunut rajusti vuokra-asumisen hyväksi. Nordean selvitysten mukaan vuosina 2014 – 2022 omistusasujien kulut olivat lainan lyhennysten jälkeen vuokra-asumista edullisemmat. Omistusasuminen alkoi kallistua nopeasti vuoden 2022 alussa ja vuoden 2023 keväällä se oli jo kalliimpaa kuin vuokra-asuminen. Vertailussa on 50 neliön asunto. Omistusasunto on rahoitettu 25 vuoden annuiteettilainalla.
Laskelmien mukaan 50 neliön asunnon sai pääkaupunkiseudulla vuonna 2000 noin viiden vuoden tuloilla. Vuosina 2000 – 2022 tarvittiin seitsemän vuoden tulot, mutta nyt hintojen laskun jälkeen vaaditaan noin kuuden vuoden tulot, mikä on lähellä vuosituhannen keskiarvoa.
Asuntojen hinnat ennallaan
Suomessa asuntojen hintaindeksi on säilynyt suunnilleen ennallaan vuosina 2015 – 2024. Kehitys on ollut euroalueen hitainta. Suomen lisäksi ainoastaan Italiassa indeksi on alle 10. Euroalueella hintaindeksi on nousut keskimäärin 42,1 prosenttia. Suurimmat nousut ovat olleet Unkarissa (187,9 prosenttia) ja Islannissa (139,9 prosenttia). Ruotsissa nousu on ollut 30,3, Tanskassa 36,6, Norjassa 49,8 ja Virossa 106,4 prosenttia.
Suomen tilanteelle on useita selityksiä. Tulot ovat kasvaneet hitaasti, runsas rakentaminen on luonut ylitarjontaa ja maaseudulla väestön väheneminen alentaa hintoja. Keskeinen syy on myös korkojen nousu.