Skip to content
EU:n komission vaatimukset rakennusten energiankulutuksen vähentämiseksi saattavat käydä Suomelle kalliiksi. Pelkästään julkiselle sektorille olisi vaatimusten mukaan tulossa 3,8 miljardin euron lisäkustannus vuosittain vuoteen 2030 asti.
Komissio julkaisi heinäkuussa ilmastopaketin, joka sisältää yksityiskohtaisestikin toimia ilmaston lämpenemistä vastaan. EU:n tavoitteena on saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä. Energiatehokkuusdirektiivi on yksi Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelmaan liittyvistä ehdotuksista.
Komissio ehdottaa peruskorjausten vaatimustasoksi uudisrakentamisen ns. lähes nollaenergiarakennuksen. Korjausvelvoitteen soveltamisala nousisi Suomessa 0,9 miljoonasta 56 miljoonaan neliömetriin. Komissio ehdottaa, että myös kirkot ja historialliset rakennukset tulisivat nollaenergiatason peruskorjausvelvoitteen piiriin.
Hallitus antoi syyskuussa edusnalle ns. U-kirjelmän komission uudesta energiatehokkuusdirektiivistä.
Hallituksen mukaan taloudellisia kustannuksia ei vielä pystytä arvioimaan.
Komission ehdotus jakaa nykyisen energiansäästön velvoitekauden 2021-2030 kahdeksi kaudeksi. Uusi merkittävästi korotetulla tavoitteella oleva kausi olisi 2024-2030. Sen jälkeen kaudet jatkuisivat kymmenen vuoden jaksoissa. Uuden kauden säästötavoite nostettaisiin nykyisestä vuotuisesta 0,8 prosentin tasosta 1,5 prosenttiin. Uutta energiansäästöä pitäisi vuodessa saada 4,5 terawattituntia. Nykyinen tavoite on 2,4 terawattituntia. Viime vuonna päättyneellä kaudella tavoite oli 1,7 terawattituntia.
