Hallitusten jäsenten keski-ikä yli 60 vuotta

Yleinen

Suomen taloyhtiöiden hallitusten jäsenten keski-ikä on noin 63 vuotta. Alle 45-vuotiaita on 12 prosenttia ja alle 35-vuotiaita vain 3 prosenttia. Naisia on hallituksen jäsenistä 38 prosenttia.

Tulokset käyvät ilmi Kiinteistöliiton jäsentaloyhtiöille tehdystä kyselystä. Vastauksia oli lähes 5 500. Kysely tehtiin sähköpostilla ja nettilomakkeella helmikuun alkupuolella.

Kyselyn mukaan yli 75-vuotiaita on 13 prosenttia hallitusten jäsenistä. 56-74 -vuotiaita on 39, 55-64 -vuotiaita on 23 ja 45-54 -vuotiaita 13 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on hieman muuta maata matalampi, 60 vuotta. Pieni ero on myös kerros- ja rivitalojen välillä: kerrostaloissa luku on 63 ja rivitaloissa 60 vuotta.

Kyselyyn vastanneista hallituksen jäsenistä 62 prosenttia on miehiä ja 38 naisia. Naisten on osuus neljässä vuodessa noussut neljä prosenttiyksikköä.

Hallitusten jäsenillä on korkeampi koulutustausta kuin väestöllä keskimäärin: joka kolmannella jäsenellä on ylempi korkeakoulututkinto. Alempi korkeakoulututkinto on joka viidennellä ja opistoasteen tutkinto on 28 prosentilla. Ammattikoulun on käynyt noin joka kymmenes.

Lähes joka kolmannella on tekniikan alan koulutus ja kaupallis-hallinnollinen koulutus on 27 prosentilla.

Eläkeläisten osuus on neljässä vuodessa kasvanut nopeasti. Nyt eläkeläisiä on jo yli puolet, 51 prosenttia. Edellisessä selvityksessä luku on 40 prosenttia.

Tarkemmin kyselystä löytyy tästä linkistä.

Neljä tuntia kuukaudessa

Kiinteistöliiton kyselyn mukaan hallituksen jäsenet käyttävät hallitustyöhön keskimäärin hieman alle neljä tuntia kuukaudessa. Puheenjohtajat käyttävät yli neljä ja jäsenet kolme tuntia.

Hallitukset kokoontuvat tyypillisesti 3-4 kertaa vuodessa – ellei vireillä oli suuria hankkeita. Joka viides hallitus kokoontuu kerran tai kaksi.

Hallituksen kokoukset kestävät yleisimmin kaksi tuntia.

Puheenjohtajalle 100 euroa kokouksesta

Hallitustyöstä maksetaan yleisimmin kokouskohtainen palkkio. Puheenjohtaja saa keskimäärin 100 euron korvauksen kokousta kohti. Pääkaupunkiseudulla summa on jonkin verran korkeampi.

Toiseksi yleisin palkkioiden tapa on vuosipalkkio. Puheenjohtajien palkkion mediaani, keskimmäinen luku, on 370 euroa vuodessa. Pääkaupunkiseudulla korvaus on kaksinkertainen.

Joka kymmenes taloyhtiö maksaa puheenjohtajalle yhdistelmän kokouskohtaista ja aikaan sidottua korvausta.

Yli puolet – 60 prosenttia – taloyhtiöistä maksaa myös muille hallituksen jäsenille. Kerrostaloista korvauksen antaa lähes 70 ja rivitaloissa 33 prosenttia. Mediaanipalkkio on kokousta kohti 70 euroa ja vuosipalkkio 200 euroa.

Enemmistö kyselyyn vastanneista on tyytyväinen palkkioiden suuruuteen työmäärään nähden. Kolmasosa jäsenistä ja 40 prosenttia puheenjohtajista piti puheenjohtajan palkkiota liian pienenä.

Taloyhtiön ulkopuolisten hallitusammattilaisten käyttö on edelleen harvinaista. Vain kolme prosenttia vastanneista taloyhtiöistä on käyttänyt ammattilaista – useimmiten tämä toimii puheenjohtajana.