Huhtikuun liputuspäivät

Huhtikuussa on kolme liputuspäivää.
Torstaina 8. huhtikuuta on romanien kansallispäivä. Silloin sisäministeriö suosittelee liputusta. Valtion virastot ja laitokset ministeriö on määrännyt liputtamaan. Jos lippusalkoja on useita, Suomen lipun rinalla voi liputtaa romanien lipulla.
Romanien kansallispäivä on saanut alkunsa vuonna 1971 Lontoossa pidetystä romanien ensimmäisestä kansainvälisestä kongressista. Sen avajaispäivää on vuodesta 1990 lähtien vietetty kansainvälisenä romanipäivänä (International Roma Day). Päivän tarkoitus on kunnioittaa romanien kieltä ja kulttuuria osana eurooppalaista kulttuuriperintöä.
Suomessa päivä merkittiin almanakkaan vuonna 2014 romanien kansallispäivänä.
Seuraavana päivänä, perjantain 9. huhtikuuta liputetaan Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi. Päivä on vakiintunut liputuspäivä. Päivä on Agricolan kuolinpäivä. Yleensä liputetaan liputussankarin syntymäpäivänä, mutta Agricolan tarkka syntymäpäivä ei ole tiedossa. Agricolan päivä tuli kalenteriin 1960 ja liputuspäiväksi se merkittiin 1980. Suomen kielen päiväksi päivä nimettiin 1978.
Agricola loi suomen kirjakielen. Hän kirjoitti mm. Abckirian vuonna 1543 ja suomensi Uuden testamentin nimellä Se Wsi Testamenti vuonna 1548.
Huhtikuun 9. päivä on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä. Hän kokosi Kalevalan.
Huhtikuun 27. päivä on yleinen liputuspäivä. Liput nostetaan salkoon Kansallisen veteraanipäivän kunniaksi. Päivää vietetään sotaveteraanien kunniaksi. Päivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1987 Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlaa. Ehdotuksen kansallisesta veteraanipäivästä teki pääministeri Kalevi Sorsa ja asian vahvisti valtioneuvosto vuonna 1986.
Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 27. huhtikuuta vuonna 1945. Se on Suomen puolustusvoimien viimeinen sotapäivä. Tuolloin viimeiset Saksan sotilaat vetäytyivät Kilpisjärveltä Norjan puolelle.