REIMin Jukka Mäkinen: Paikallisuus säilyy isännöinnissä

Yleinen

REIM Groupin toimitusjohtaja Jukka Mäkinen pitää paikallisuutta isännöinnissä tärkeänä myös tulevaisuudessa – vaikka digitalisaatio ja uudenlaiset yhteydenpidon tavat muuttaisivatkin yhteydenpitoa asiakkaisiin.

”Isännöinti henkilöityy edelleen isännöitsijään. Hän on tuttu, inhimillinen kontakti, jonka kanssa osakkaat ja asukkaat haluavat jakaa taloyhtiön asiat. Asiakkaat ja rakennukset ovat tietyllä paikkakunnalla, ja hyvä isännöinti vaatii kohdekäyntejä, paikallistuntemusta ja hyviä suhteita yhteistyökumppaneihin”, Mäkinen sanoo.

Mäkinen aloittaa toimitusjohtajana maaliskuun alussa. REIM Tampereen toimitusjohtajana hän on ollut vuodesta 2009. Isännöitsijän töitä on tehnyt vuodesta 1999 lähtien. REIMin palvelukseen hän tuli vuonna 2003. Koulutukseltaan Mäkinen on laskentatoimen yo-merkonomi.

Toki digitalisoituminen voi muuttaa vaikkapa kokouskäytäntöjä.

”Miksei hybridikokouksiakin voisi järjestää. Varsinkin uudiskohteissa asuu paljon ruuhkavuosia eläviä ihmisiä, joille Teams-kokous voisi olla hyvä ratkaisu. Osa osakkaista voisi tulla isännöitsijätoimistoon kokoukseen. Tällaista pitää kokeilla, rikkoa rajoja ja toimia rohkeasti asiakkaiden tarpeiden mukaan.” Mäkinen korostaa, että isännöinti on palvelua, jota täytyy tehdä asiakkaiden tarpeiden mukaan, monipuolisesti palvellen.

”REIM on tulevaisuudessakin läsnä asiakkaiden paikkakunnilla, vaikka olemme valtakunnallinen yritys. Olemme riittävän suuri ja meillä on monen alan ammattilaisia, mutta toisaalta emme ole liian keskusjohtoinen. Pystymme hyödyntämään konsernin osaamista ja levittämään hyviä toimintatapoja, mutta päätöksenteko sopeutetaan aina paikkakunnan markkinan mukaan”, Mäkinen korostaa.

Osaajista huolta

Mäkisen mukaan koko toimialan kasvava ongelma on osaavan henkilökunnan saaminen.

”Isommilla paikkakunnilla kilpaillaan jo enemmän työvoimasta kuin asiakkaista. Isännöitsijän ammatti ja työajat eivät välttämättä houkuttele ainakaan perheen perustamisvaiheessa ja ruuhkavuosien aikana. Digitalisaation avulla töitä voidaan tehdä joustavasti, mutta yhtiökokoukset ovat tulevaisuudessakin pääsääntöisesti iltaisin.”

Mäkisen mielestä isännöinnin iso haaste on taloudellisesti kannattavan yhtälön rakentaminen isännöinnin uudenlaisten palvelujen ja asiakkaidenmaksuhalun välille. ”Pystyisimme tekemään valtavasti taloyhtiöiden ja rakennusten eteen – liittyy se sitten vaikka energiaratkaisuihin tai kierrätykseen. Isännöinniltä niiden parantaminen vaati paljon resursseja ja ponnisteluja, mutta asiakkaat eivät ole ainakaan vielä halukkaita maksamaan uudenlaisesta osaamisesta ja uusista palveluista. Jotkut ovat kiinnostuneet vihreistä arvoista, mutta päätökset vaativat enemmistön, ja sen löytyminen on haastavaa.”

Energian säästämiseen suhtaudutaan yleisesti myönteisesti, mutta Mäkinen muistuttaa, ettei se aina tarkoita kustannusten säästöä.

”Usein tehokkaammat järjestelmät vaativat paljon säännöllistä huoltoa ja ylläpitoa, ja se johtaa käyttökustannusten kasvuun.”

Hintojen laskuun valtiolta toimia

Mäkinen korostaa taloyhtiön hyvän hoidon pitkäjänteisyyttä. Uutisten mukaan taloyhtiöillä on ollut vaikeuksia saada isoihin korjauksiin lainaa jopa pääkaupunkiseudulla. Mäkisen mukaan nämä ovat usein yksittäistapauksia, joissa taloyhtiön hoito on laiminlyöty pitkään. Joskus asiaan liittyy jalostusajatuksia.

”Suomalainen omistamisen yhteiskunta on pohjautunut siihen, että omistusasunnon arvo nousee. Nyt on käymässä niin, että jopa keskisuurissa kaupungeissa ydinkeskustan ulkopuolella asuntojen arvot alkavat laskea. Kasvukeskusten ulkopuolella ongelma on vielä suurempi.”

Mäkisen mukaan muutoksessa tarvitaan myös valtiovallan toimia.

”Vaihtoehtoisia ratkaisumalleja täytyy löytää. Muuttotappioalueilla remontin hinta voi olla jopa kolminkertainen asunnon käypään arvon nähden. Jos asunnon neliöhinta on 500 euroa, onko järkeä tehdä siihen 1 000 euron peruskorjausta? Tällaisia esimerkkejä alkaa olla isoillakin paikkakunnilla”, Mäkinen sanoo.