Skip to content
Suomen kerrostaloasunnoista on tyhjänä yli 10 prosenttia. Osuus on kasvanut koko 2000-luvun, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Muutos koskee varsinkin kerrostaloasuntoja. Suomessa on selvästi yli kolme miljoonaa asuntoa.
Vuonna 2000 Suomessa oli noin 200 000 tyhjää asuntoa. Nyt niitä on noin 360 000. Kymmenen vuoden aikana määrä on lähes kaksinkertaistunut edeltävistä kymmenestä vuodesta.
Määrällisesti asumattomia asuntoja on luonnollisesti eniten kaupungeissa, mutta suhteellisesti tilanne on toinen. Maaseutumaisissa kunnissa kerrostaloasunnoista on tyhjänä lähes kolmasosa. Taajaan asutuissa kunnissa osuus on parikymmentä prosenttia ja kaupunkimaisissa kunnissa hivenen yli 10 prosenttia. Koko maan luku kerrostalojen osalta on 11,8 prosenttia.
Rivitalojen asunnoista 10,7 prosenttia on vailla asukkaita, sekä omakoti- ja paritaloista 10,4 prosenttia.
Suomessa on samaan aikaan asunnoista sekä pulaa että liikatarjontaa. Asuntokanta on sinänsä riittävä, mutta monet asunnot ovat väärässä paikassa. Asuntojen hinnoissa tämä näkyy – hinnat nousevat nopeimmin siellä, missä asunnoista on pulaa ja laskevat siellä, missä asuntoja on liikaa.
Asuntojen kaupan kannalta on luonnollisesti hyvä, että myytäviä ja nopeasti vapautuvia asuntoja on tarjolla. Liian korkea osuus kuitenkin nostaa hintoja.
Syitä asumattomien asuntojen määrän kasvulle voi olla useita. Yksi selitys voi olla se, että kun suomalaisten varallisuus on lisääntynyt, yhä useammalla on mahdollisuus pitää kakkoskotia. Myös yleistynyt lyhytvuokraus voi näkyä tilastoissa. Mahdollisesti myös korona-aikana lisääntyneet monipaikkaisuus ja etätyöt ovat saattaneet vaikuttaa kakkosasuntojen määrän kasvuun – vuoden 2020 tilastoissa tätä ei kuitenkaan näy.
Arvioiden mukaan tyhjien asuntojen määrä jatkaa kasvuaan. Yhtenä syynä on sekin, että 1970- ja 1980-luvulla rakennetuille taloille on tulossa suuria korjauksia, eikä kaikkia ole välttämättä järkevä remontoida – tai sitten korjauksia ei saada rahoitettua.
Vaikka kakkosasunnot ja jatkuvasti lyhytvuokrauksessa olevat asunnot saattavat selittää osan tyhjien asuntojen määrän kasvusta, tyhjiä asuntoja on koko maassa paljon. Selvitysten mukaan myös täysin asumattomien asuntojen määrä on kasvanut.
Kuntien välillä tyhjien asuntojen osuus vaihtelee suuresti. Yli 2000 kerrostaloasunnon kunnista eniten tyhjiä asuntoja on Hangossa (39,5 %), Mänttä-Vilppulassa (33,3 %) ja Raahessa (29,7 %). Toisaalta Pirkkalassa, Kaarinassa, Espoossa ja Vantaalla osuus on alle 8 prosenttia. Helsingissä kerrostaloasunnoista on tyhjänä 8,4 prosenttia.
Tiedot perustuvat OP:n asuntomarkkinakatsaukseen.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 1 345 kerrostaloa, joissa ei asunut ketään. Kerrostaloja, joissa alle joka toisessa asunnossa oli asukkaita, oli 2 180. Kerrostaloja, joissa asukkaita oli alle viidesosassa asuntoja, oli 365. Osassa lienee kyse asunnoista, joilla ei ole juurikaan arvoa.
Tyhjiksi asunnoiksi saattaa rekisteröityä myös uusien talojen asuntoja, joiden asukkaat eivät ole vielä ehtineet rekistereihin. Jotkut tyhjinä pidetyt asunnot voivat olla kakkoskoteja, jotkut Airbnb-käytössä, joissain saattaa olla vuokralaisten vaihtumisen tuoma väliaika. Sukulaisriitojenkin takia jotkut asunnot ovat tyhjillään.
Tilastokeskuksen mukaan asuntomarkkinatutkimuksissa on todettu, että tyhjiä asuntojen luonnollinen osuus on noin viisi prosenttia. Selvästi korkeammat prosentit kertovat markkinoiden toimimattomuudesta.