Koti viileämmäksi

Hellepäivien määrä on Suomessa kasvussa ja se tekee usein asumisesta tukalaa. Asunnon kuumuutta voi kuitenkin kotikonsteinkin helpottaa.

Hellepäiväksi määritellään päivä, jolloin ainakin yhdellä havaintoasemalla mitataan yli 25 asteen lämpötila. Nykyisin hellettä on lähes viikon verran enemmän kuin vuosina 1961 – 1990. Hellepäivien lukumäärä on kasvanut varsinkin sisämaassa.

Ennusteiden mukaan helteet lisääntyvät entisestään. Kun vielä 1980-luvulla hellejakso oli kerran kymmenessä vuodessa, 2050-luvulla niitä olisi joka toinen vuosi. Erittäin kovia hellejaksoja oli aiemmin kerran sadassa vuodessa,  nyt niitä ennustetaan olevan 2050-luvulla joka kuudes vuosi.

Vielä 1960-luvulla hellepäiviä oli touko-, kesä-, heinä-, elo- ja syyskuun aikana yli 40 vain kahtena vuonna. Erityisesti vuosi 1962 oli kylmä: silloin oli vain kolme päivää, jolloin lämpötila nousi yli 25 asteen. Eniten niitä oli vuonna 1963: 43.

Seuraavalla vuosikymmenellä hellepäiviä oli yli 40 kolmen vuoden aikana. Vuosina 1972 ja 1973 hellepäiviä oli yli 50. Alle 20 hellepäivän ei jääty yhtenäkään vuonna.

Myös 1980-luvulla ja 1990-luvulla vähintään 40 hellepäivää oli kolmena vuonna. Vuonna 1997 tuli uusi vuosiennätys, kun hellepäiviä oli 57. Niistä kesäkuussa oli 13 sekä heinäkuussa ja elokuussa 22.

Yli 40 hellepäivän ei päästy 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana kuin kahtena vuonna, mutta vuonna 2002 päiviä oli peräti 65. Tuolloin jo toukokuussakin oli kolme helteistä päivää.

2010-luvulla helteisiä vuosia oli viisi. Noina vuosina hellepäivien lukumäärä oli yli 40. Vuonna 2018 lukumäärä saavutti uuden ennätyksen: 64. Toisaalta neljänä vuonna hellepäiviä oli 20 tai vähemmän.

Kuluvalla vuosikymmenillä hellepäivä on ollut 40, 55, 43 ja vuonna 2023 40.

Tänä vuonna toukokuu oli mittaushistorian helteisin. Hellepäiviä oli 15.

Lämpösaarekkeet lisäävät tukaluutta

Kaupungeissa helteiden tukaluutta lisäävät lämpösaarekkeet. Ne syntyvät rakennusten, teollisuuden ja liikenteen lämmöstä. Myös auringon energiaa varastoituu rakennuksiin.

Tiivis rakentaminen ja tummat pinnat voimistavat lämpösaareke-ilmiötä. Vastaavasti väljä rakentaminen sekä kasvillisuuden ja viheralueiden lisääminen vähentävät kuumuuden vaikutusta.

Mukavuutta ja terveyttä

Liian kuuma asunto on paitsi tukala asua, myös terveydelle haitallinen. Muutamilla keinoilla voi elämäänsä helpottaa, vaikka mahdollisuutta ilmalämpöpumppuun ei olisikaan.

Yksi keinoista on oikea tuuletus. Ikkunat on päivän kuumaan aikaan pidettävä kiinni ja avattava vain silloin, kun ulkona on viileämpää kuin sisällä. Sälekaihtimet ja verhot on hyvä pitää kiinni ainakin auringon puolella. Läpivetoa on syytä käyttää hyväksi, jos se on mahdollista. Jos kotona on tuuletin, sitä kannattaa käyttää siinä huoneessa, missä oleskelee, ja huoneen ovet ja ikkunat on suljettava. Tuulettimen eteen voi laittaa jääpala-astian – se viilentää ilmaa.

Auringon lisäksi lämpöä lisäävät myös monet sähkölaitteet. Ne laitteet, joita ei käytetä, on hyvä ottaa pois virtalähteistä. Uunia ja saunaa ei kannata lämmittää.

Nukkumisen tukaluutta voi helpottaa, jos laittaa kostean pyyhkeen pakastimeen ja käärii sen yöksi ympärilleen.

Varsinkin auringossa oleva lasitettu parveke kuumenee helposti. Lasit kannattaa pitää avoimina, jotta ilma kiertää. Jos parvekkeen lasituksessa on kaihtimet tai verhot, ne on syytä pitää suljettuina. Parvekkeella voi myös kasvattaa kuumassa viihtyviä köynnöksiä. Ne varjostavat ja viilentävät.

Tukalimpina päivinä voi käyttää viileitä julkisia tiloja: esimerkiksi kauppoja ja kirjastoja. Sekin kannattaa muistaa, että puiden varjossa puistoissa ja vesien äärellä on usein helteelläkin viileää.

Taloyhtiökin voi tehdä jotain

Vanhemmissa kerrostaloissa ei ole viilennystä. Taloyhtiö voi kuitenkin helpottaa asukkaiden elämää, vaikka suuriin korjauksiin ei ryhdyttäisikään.

Asumisterveysasetus määrää, että toimenpiteitä edellyttävä lämpötila asunnoissa on 32 astetta lämmintä. Jos asunnoissa on kuuma, vaikka rajaa viileämpääkin, asukkaat saattavat ryhtyä omiin ja joskus luoviinkin ratkaisuihin, esimerkiksi tukkia ilmanvaihtoreittejä.

Taloyhtiössä voisi harkita yhteisten, lainattavien tuulettimien hankkimista tukalimpiin asuntoihin. Etukäteen on hyvä myös pohtia, millaisilla ehdoilla asuntoihin voi asentaa ilmalämpöpumpun. Yksittäisen asunnon viilentämisen keinoista voi myös jakaa vaikka tiedotteen. Kuuma asunto lämmittää koko taloa.

Helle voi olla vaarallinen erityisryhmille, esimerkiksi vanhuksille, sairaille ja raskaana oleville. Taloyhtiö voisi käydä kysymässä pahimpien helteiden aikana heidän vointiaan ja muistuttaa viilennyksen keinoista.

Remonteilla mukavampaa

Suurin osa Suomen asuntokannasta on rakennettu aikana, jolloin ilmaston lämpenemistä ei ole osattu ottaa huomioon. Jos taloyhtiössä on suunnitteilla remontteja, kannattaa helteiden lisääntyminen ottaa huomioon.

Helteen vaikutusta voi ehkä vähentää myös viherrakenteilla ja ikkunoita varjostavilla elementeillä.

Jos suunnitelmissa on maalämpö, kannattaa ottaa huomioon myös viilentämisen mahdollisuus. Sen tarvitsema sähkö voidaan ottaa aurinkopaneeleista.

Monessa taloyhtiössä piha on katettu mustalla asfaltilla, mikä nostaa lämpötilaa. Jos suunnitelmissa on vaikkapa sähköautojen latauspisteitä, kannattaa samalla miettiä, voisiko asfaltin vaihtaa johonkin muuhun materiaaliin.