Skip to content
Tapio Suvanto on asunut Porvoon Gammelbackassa Suolaketie 10:ssä jo 36 vuotta. Kokemus kertoo, että yhdessä tekeminen on taloyhtiössä tärkeää. Eikä sen merkitys ole vähentynyt, vaikka nyt onkin aiempaa vaikeampi löytää ihmisiä hallitukseen ja talkoisiin.
Asukkaiden viihtymiseen vaikuttaa monia asia: oman talon lisäksi myös ympäristö. Gammelbackkaan suunniteltiin aikoinaan matalia, korkeintaan 3-kerroksisia taloja. Toteutus oli toisenlainen, taloista tuli korkeampia.
– Tämä alue on rakennettu väljästi ja fiksusti. Tontit ovat isoja, yhtiöillä on suuret pihat. Meilläkin on kolmen yhtiön yhteinen pysäköintialue. Meidän talossa on viisi kerrosta. Ympärillä on paljon vihreää, isoksi kasvaneita puita, puistoja ja metsiäkin. Eikä merikään ole kovin kaukana, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Suvanto.
Suolaketie 10:n pihan on aikoinaan suunnitellut ammattilainen. Se näkyy yhä.
– Olemme sitä yrittäneet suojella yhdessä.
Talkoohenkeä
Yhdessä on paljon tehtykin. Talo valmistui vuonna 1976, asuntoja on 45. Alussa asukkailla oli paljon yhteistä: suuri osa oli töissä Nesteellä ja muualta muuttaneita, monet maaseudulta, saman ikäisiä lapsia oli paljon, vanhemmat tutustuivat turvallisella pihalla helposti. Yhdessä pelattiin petanque’ia vuosikausia, järjestettiin monenlaisia kilpailuja. Ja myös juhlittiin – vaikkapa talon 30-vuotisuutta.
– Vanhanaikainen talkoohenki syntyi silloin helposti. Hoidimme pihaa 10-15 hengen talkooporukalla, ruohonleikkuut ja haravoinnit. Pintaremontteja on tehty: porukalla maalattu kivijalkaa, kunnostettu leikkipaikkoja. Alakerran iso kokoontumistila oli vuokrattu seurakunnalle koululaisten iltapäiväkerhoksi, ja kun se lähti, kunnostimme tilan yhdessä. Kalusteetkin ovat asukkaiden tuomia, kertoo Suvanto. – Kerhohuoneessa voi pitää perhejuhlia ja kokouksia, pelata pelejä ja vaikka kuntoilla yhteisesti hankituilla laitteilla. Yhtiökokouksetkin pidetään omissa tiloissa.
Yhteinen kerhotila
Yhteistoiminnalla on pitkät perinteet. Vuonna 1986 tehtiin asukaskysely. Sen perusteella noin 30 neliön varasto muutettiin yhteiseksi kerhotilaksi – siellä järjestettiin yhteishenkeä luoneita pikkujouluja ja vappujuhlia. Seuraavana vuonna kunnostettiin talkoilla pihaa, ja vuotta myöhemmin maalattiin yhdessä kivijalka. Ja seuraavana vuonna talkoot saivat palkinnon: Porvoon kaupunki myönsi talolle pihanhoitokilpailun pääpalkinnon, ensimmäisenä kerrostalona.
– Vuonna 1993 silloisella Porvoon maalaiskunnalla oli aluesaneeraussuunnitelma, joka olisi merkittävästi huonontanut ympäristön viihtyvyyttä. Kutsuimme virkamiehet ja lehdistön asukaskokoukseen. Suunnitelmat haudattiin, ja lähiympäristö muokattiin myöhemmin viheralueeksi.
Aktiivisuus on jatkunut 2000-luvullakin, yhdessä on tehty paljon. – Taloyhtiö, jossa asukkaiden yhteistoiminnalla on pitkä historia, on paljon muutakin kuin pelkkä nimi ja kerrostalo-osoite. Meille on syntynyt ulkopuolistenkin tunnistama oma identiteetti, Suvanto toteaa.